Rallilegenda vetyllä ajamiseen seuraavassa WRC:ssä

Vaikka oletkin melko kova rallin harrastaja, voit saada anteeksi, ettet heti tunnistanut nelinkertaisen WRC-mestaruuden Juha Kankkusen nimeä. Suomalainen legenda oli kaikkialla maailmanradoilla 80- ja 90-luvuilla, mutta hänen viimeinen kerta palkintokorokkeelle nousi vuonna 1993. Urheilun suurmies jatkoi säännöllisesti kilpailemista 90-luvun lopulle viimeisellä merkittävällä voittollaan Suomen rallissa 1999. Siitä lähtien hän on ollut enimmäkseen poissa radoilta, vaikka hän teki paluun 51-vuotiaana vuoden 2010 Suomen rallissa. Veteraani sijoittui 8. sijalle päihittäen monet sen ajan nuoremmat WRC-vakioajot.

Arvaa kuka palasi?

Vuoden 2010 vaikuttavan tuoton myötä ei ole yllätys, että sitkeä suomalainen tarttui jälleen parrasvaloihin, tällä kertaa kertoakseen vetykäyttöisten autojen suorituskyvystä. Tällä kertaa Juha on 63-vuotias astuessaan kuljettajan paikalle, mutta vaikka hän kilpailee joka päivä, hän ottaa ratin vain yhden rallin päivystyskokeeseen.

Vetyautot eivät voi kilpailla

Uskokaa tai älkää, vetyautot ovat olleet käytössä vuodesta 1807 ja niiden rakentamisen periaatteet vuodesta 1802. Jos näin on, tekniikka on varmasti tunnettu ja se on ollut perinteisten öljypohjaisten polttomoottoreiden luokkaa hyvin pitkään. Keskustelu on ohi, eikö? Ei niin. Monen väärän käynnistyksen jälkeen brittiläinen insinööri Francis Thomas Bacon loi ensimmäisen valtavirran vetykäyttöisen ajoneuvon vuonna 1939. Sitten vuonna 1941 Neuvostoliitto alkoi muuttaa pientä kuorma-autokantaa vetypolttoainekäyttöön toisen maailmansodan aikaisen bensiinipulan vuoksi. Tekniikka on kehittynyt siitä lähtien, kun General Motors loi GM Electrovanin vuonna 1966.

Vetyautojen kehitys vuodesta 2000 lähtien

Suurin kritiikki vetyautoille valtavirran vaihtoehtona diesel-, bensiini- ja fossiilisia polttoaineita käyttäville sähköajoneuvoille on ollut hinta. Ajoneuvon valmistuskustannukset ovat yksi, polttoaineen tuotannon kustannukset toinen. Kuten kaikilla tekniikoilla, kustannuksilla on kuitenkin taipumus laskea ajan myötä. Vuonna 2008 Honda väitti saavuttaneensa 60 % energiatehokkuuden Honda FCX Clarity -autossa. Heidän toiveensa tuolloin oli, että tästä voisi tulla maailman ensimmäinen kaupallisesti elinkelpoinen vetypolttokennoajoneuvo massamarkkinoille.

Heidän ennusteensa oli silloin, että vetykäyttöisistä autoista tulee kustannustehokkaita kymmenessä vuodessa. Olemme jo saapuneet tähän pisteeseen ja ohittaneet sen, ja tämän tekniikan huomiotta jättämisen seuraukset tulevat ilmeisemmiksi kuukausittain, kun perinteisten polttoaineiden kaasun ja energian hinnat nousevat historiallisiin ennätyksiin. Vuoteen 2019 mennessä vetypolttoaineasemia, suurkaupunkien linja-autokantoja ja kansallisia budjettimäärärahoja tutkimukseen ja siirtymiseen vetypolttoaineisiin ajoneuvoihin on ilmaantunut kaikkialle maailmaan Islannista ja Isosta-Britanniasta Kiinaan ja Japaniin.

Tulevaisuuden polttoaineen lähettiläs

Juha Kankkunnen on eläkkeelle jäädessään jakanut aikansa kotinsa Monacon kilpakeskuksessa ja perhetilansa välillä Laukaalla. Ajaessaan yhdessä hänen vanhoista rallitiimeistään hän debytoi Toyota GR Yaris H2:lla Belgian Ypresissä 18. elokuuta ja ajaa sitten autolla yhden vaiheen jokaisena kilpailupäivänä 18. - 21. päivänä. Yaris ajetaan testiautona ennen kutakin vaihetta ja antaa suomalaiselle antaa palautetta maailmalle siitä, kuinka tämä tekniikka toimii ralliajon äärimmäisissä olosuhteissa.

Ei ensimmäinen vetyralli Toyotalle

Japani on yksi niistä maista, jotka johtavat vetypolttokennoajoneuvojen ajamisessa eteenpäin, eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun ne ovat käyttäneet sekä korkean profiilin kilpailuja että kuljettajia esitelläkseen tekniikkaa. Vuoteen 2017 mennessä Japani oli asentanut jo 91 käyttökelpoista vetypolttokennojen julkista latausasemaa eri puolille maata. Määrä on noussut 166:een vuoteen 2022 mennessä. Tämä ei ehkä kuulosta paljolta yli 125 miljoonan asukkaan maalle, mutta kun sitä verrataan Yhdysvaltoihin, se on itse asiassa melko merkittävää.

Maailma muuttuu, ja Toyotan kaltaiset yritykset suunnittelevat olevansa yksi muutoksen liikkeellepanevista voimista. Fujin 24 tunnin ajossa aiemmin tänä vuonna kesäkuussa vetypolttoaineella toimiva Toyota GR Corolla H2 osallistui kilpailuun. Toyotan WRC-pomo Jari-Matti Latvala oli tuolloin autossa ja uskoo vahvasti vetykäyttöisten ajoneuvojen tulevaisuuteen rallissa. "On mielenkiintoista nähdä GR Yaris H2 toiminnassa", hän sanoi. ”Minulle oli jännittävää kilpailla Fuji 24 Hoursissa yhdessä Akion kanssa ja nyt meillä on mahdollisuus demonstroida samaa tekniikkaa rallikokeissa. Olisin mielelläni ajanut autoa itse, mutta keskittyessäni ralliin odotan innolla, mitä Juha Kankkunen tekee vetykäyttöisellä autolla ajamisesta. Uskon, että voimme kaikki jakaa tämän näkemyksen. Toivotaan, että ajo ja kilpailu sujuu hyvin kaikille mukana olleille.